Tulevaisuusteesit

Oppimisen tulevaisuutta tarkastellaan kartalla, jonka muutoksia indikoi 48 oppimista, koulua ja sen toimintaympäristöä käsittelevää tulevaisuusväitettä. Mikään niistä ei ole toteutunut, vaikka jokainen niistä on mahdollinen jossakin tulevassa ajassa. Niiden totuusarvo on siis auki, mutta kuitenkin arvioitavissa ja perusteltavissa suuntaan jos toiseenkin. Tulevaisuuksientutkijan arvokkainta saalista ovat juuri nämä perustelut eri tulevaisuuksien puolesta ja vastaan. Arvioinnin tekevät asiantuntijat, jotka on kutsuttu argumentoimaan eri tulevaisuuksien puolesta. Heidän kannanotoistaan riippuu, missä tilassa kukin tulevaisuusteesi on. Tiloja on kolme: ratkaisu, dialogi ja kiista.

Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin viisivuotistuloksia on raportoitu Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tiedejulkaisun Futuran kahdessa teemanumerossa 3/2014 (Oppimisen tulevaisuus) ja 2/2015 (Koulun tulevaisuus). eBarometrin sivustolla julkaistaan Futura-artikkeleista laajat ja dynaamiset versiot, joita päivitetään analyysien kehittymisen myötä.

FUTURAN ARTIKKELEIHIN
OPPIMISEN TULEVAISUUS -TEESEIHIN

eBarometri

Edessäsi on uusi sivusto, joka on syntynyt samalla tavalla kuin moni muukin asia nykyään: sattumalta ja tarkoituksella. Kaikilla toiminnoilla on yhteys toisiinsa, mutta joissakin tapauksissa yhteys on seitinohut. Useimmille relaatio jää käytännössä näkymättömäksi, vaikka ajatusyhteyden tunnistaisikin. Kaikki sivut tähtäävät tulevaisuuteen, lähempään tai kaukaisempaan.

Monilla palveluilla kyse on emosivun nimenmukaisesta systematiikasta. Ajastetaan matka tulevaisuuteen väliaika-asemin, joissa tarkastetaan suunta ja matka. Mittauksista syntyy aikasarjadataa, jota syventää jatkuva asiantuntijapaneelien reflektointi. Etusivulle kerääntyy artikkeleita ja uutisia kaikista alasivustoista, joita yhdistää tulevaisuuden lisäksi yhteys oppimiseen, opetukseen, kouluun tai koulutukseen.

Oppimisen tulevaisuus 2030

Sivuston syvin juuri ja etäisin tarkastelupiste on vuosi 2030. Se on tähtäimessä Opetushallituksen oppiminen 2030 -barometrissa, joka suunniteltiin perusopetuksen osalta vuonna 2009 ja käynnistettiin vuoden 2010 alussa. Lukion tulevaisuusbarometri avattiin vuonna 2011. Yleissivistävän koulun barometri ohjaa tarkastelemaan sitä toimintaympäristöä, jossa nyt koulunsa aloittavat toimivat aikuisina. Kaukokatsomisella avataan useita tulevaisuuden vaihtoehtoja, joiden joukosta etsitään mahdolliset ja todennäköiset, ja sitten niiden joukosta seulotaan toivotuimmat. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin ensimmäinen perusteellinen seurantaraportti laaditaan viiden vuoden havainnoinnin jälkeen vuonna 2014. Silloin se ehtii vielä hyvin vaikuttamaan meneillään olevaan opetussuunnitelmien uudistukseen. Kaksi seuraavaa eBarometrin palvelua keskittyvät OPS-uudistukseen.

Oppimisen tulevaisuus 2016

Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri luotaa koulun kaukotulevaisuutta mutta pohjustaa myös nyt käynnissä olevaa opetussuunnitelmauudistusta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön syksyllä 2016. Opetushallituksen OPS2016-prosessin etenemistä voi seurata OPH:n ops-sivustolla. Työn tueksi järjestetään Opetushallituksen rahoittamia ops-hautomoita.

Rungon keskustelulle ja työskentelylle muodostavat 40 ops-teesiä, jotka rytmittyvät barometrissäkin taustana olevien muutosteemojen mukaan. Vuosien 2013-2014 aikana järjestetään teemahautomoita, jotka liittyvät keskeisiin oppimisen ja koulun tulevaisuutta koskeviin teemoihin kuten käsityksiin toimintaympäristöstä, oppimiskäsityksestä ja koulun tehtävästä. Alueellisen ja paikallisen ops-työn tueksi järjestetään alue- ja kouluhautomoita. Dokumentoidut ja mallinnetetut hautomot toimivat tukena itseorganisoituville virtuaalihautomoille.

OPS-hautomot

Ops-hautomot tuottavat ajatuksia, näkökulmia, dialogia ja yhteisömuistia opetussuunnitelmia koskevaan keskusteluun sekä alueelliseen ja paikalliseen ops-työhön. Hautomot ovat tila, tilaisuus ja paikka jäsentyneelle ideoinnille ja keskustelulle, niissä oppimisen tulevaisuuden rakentamiseen osallistuvat oppilaat, opettajat, opettajaksi opiskelevat, opetuksen hallinnoijat, vanhemmat sekä aktiiviset kansalaiset muun muassa kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten kautta.

Helsinki 2.0

Helsinki-osiossa käsitellään koulun tulevaisuusjohtamista. Siinä on kyse monitasoisista ennakointitekniikoista strategisesta suunnittelusta osallistuviin oppilasjohtoisiin menetelmiin.

Ammatillinen

Ammatillisen koulutuksen osiossa näkökulma on opettajan osaamisen ennakoinnissa etenkin ammatillisissa oppilaitoksissa. Pioneerityöstä vastaa etenkin aiheesta väitellyt Aila Paaso ja hänen kotipesänsä Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.