Aihearkisto: Oppimisen tulevaisuus 2016

OPS-välitunneista OPS-webinaareiksi

OPSvälitunteja järjestettiin lukuvuonna 2013-2014, syksyllä 2015 ne laajenivat OPS-webinaareiksi

Syksyllä 2015 OPS-välitunnit laajenivat OPS-webinaareiksi. Webinaarien aiheet nousevat koulun ja oppimisen ajankohtaisista ja kiinnostavista teemoista.

Lv 2013-2014 Oppimisen tulevaisuus 2016 -väitteitä käsiteltiin viikoittain OPS-välitunneilla. Tuolloin viikoittain avattiin keskusteltavaksi jokin koulun ja oppimisen lähi- tai kaukotulevaisuuteen liittyvä väite. Torstai-iltapäivisin tavattiin verkossa OPS-välituntilähetyksen parissa, jolloin viikon väitettä käsiteltiin yhdessä vaihtuvan vierailijan kanssa.

Sekä välkkien että webinaarien tallenteet ovat Oppimisen tulevaisuus -Youtube-kanavalla
Lue loppuun

OPS-hautomo -projektit 2013-2016, tilannekatsaus kevätlukukauden 2015 päättyessä

OPS-hautomot 1 käynnistyi huhtikuussa 2013 ja varsinainen hautomotoiminta eri hautomotyyppeineen aloitettiin elokuussa 2013. Ensimmäisen lukuvuoden aikana pidettiin ops-teemoihin keskittyviä avoimia ops-hautomoita sekä koulu-, kunta- ja aluehautomoita. Kouluhautomot olivat sekä opettaja- että oppilashautomoita.
Lue loppuun

OPS-välitunti viikko 21: yhteenveto oppimisen vapauteen liittyvästä keskustelusta

Katso OPS-välituntilähetyksen tallenne (vk 21)

Viikolla 21 puhuimme oppimisen vapaudesta. OPS-välituntivieras Marko Koskisen mielestä luokkamuotoisuuden pakko on vanhanaikainen tapa toteuttaa opetusta ja hän luopuisikin mielellään sekä pakollisista oppitunneista että opettajajohtoisuutta painottavasta opetuksesta. Tuntikehyksen tuntimäärän voisi Koskisen mielestä suorittaa omaan tahtiin ja omalla tavallaan opiskellen. Opettajat roolina olisi tarjota mm. pieniä opetustuokioita ja tukea niitä tarvitseville oppilaille. Lähiopetus on Koskisen mukaan jatkossakin tarpeellista, mutta ei enää jatkuvana ja pakollisena.

Myös teknologia on Koskisen mukaan olennainen osa tulevaisuuden oppimista ja hän korostaakin teknologian merkitystä koulun rakenteiden ja pedagogiikan kehittämisen välineenä. Luottamus, luovuus ja luopuminen ovat Koskisen mukaan keskeisimmät asiat, joihin koulun ja oppimisen tulevaisuutta pohdittaessa tulisi kiinnittää huomiota.

Tämän viikon myötä OPS-välitunnit jäävät kesätauolle. Lähetykset jatkuvat jälleen syyslukukauden 2014 alussa. Kiitos kaikille OPS-välituntitoimintaa seuranneille ja keskusteluihin osallistuneille!

OPS-välitunti viikko 21: Oppimisen vapaus

Väite
Luokka- ja oppituntikeskeisestä koulusta siirrytään kohti avoimempaa oppimiskampusta.

OPS-välituntilähetys

Torstaina 22.5. klo 14.00-14.15 OPS-välituntilähetyksen vieraana Feeniks-koulun Marko Koskinen. Seuraa lähetystä: https://otavanopisto.adobeconnect.com/ops

Keskusteluun voi osallistua myös
– Facebookin Oppimisen tulevaisuus -ryhmässä
– Twitterissä tunnisteella #OPSvälitunti
– Google+:n Oppimisen tulevaisuus -yhteisössä
– eDelfoin paneelissahttps://otavanopisto.adobeconnect.com/ops

OPS-välitunti viikko 20: yhteenveto arvoihin liittyvästä keskustelusta

Katso OPS-välituntilähetyksen tallenne (vk 20)

Opetussuunnitelman perusteluonnoksissa todetaan, että ”Perusopetus kehittää oppilaiden kykyä ymmärtää arvoja ja rakentaa omaa arvopohjaansa.”. Myös viikon vieraana ollut tulevaisuudentutkija Anita Rubin korostaa arvopohjan merkitystä lapsen ja nuoren identiteetin rakentumiselle. Rubin muistuttaa, että samalla on kuitenkin huomioitava tässä ajassa tuotetun tiedon määrä koskien sekä yksittäisiä arvoja että kokonaisia arvojärjestelmiä.  Tiedonvälitykseen liittyvien välineiden, median ja globalisaation kehityksen myötä nuorten onkin yhä vaikeampaa löytää ja rakentaa omaa arvopohjaansa.

Myös koulut monikulttuuristuvat ja arvojen ja kulttuurien monitahoiseen suhteeseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Miten erilaisista lähtökohdista tulevat toimijat saadaan rakentamaan yhteinen arvopohja, johon sitoutua? Rubinin mukaan rakennustyöhön tarvitaan kaikkia toimijoita, niin opettajia, oppilaita kuin kotiväkeäkin. Kommunikaation ja dialogin laadulla on suuri merkitys, jotta saadaan aikaan kokonaisuuksia, jotka kaikki osapuolet voivat hyväksyä.

Oleellista on myös arvojen ja toimintakulttuurin yhteys. Mitä nuorempi oppija on kyseessä, sitä selkeämmin arvot täytyy tuoda esille arjen toiminnan ja käytännön tasolla, erilaisissa tilanteissa tehtävien valintojen kautta. Arjen tiimellyksessä syntyy luonnollisesti tilanteita, joissa omat henkilökohtaiset arvot saattavat olla ristiriidassa kouluyhteisön arvojen kanssa. Rubin muistuttaakin, että myös se on arvoratkaisu, kumpaa arvopohjaa näissä tilanteissa päättää noudattaa.

Tulevan viikon OPS-välitunti

Viikolla 21 keskustelemme oppimisen vapaudesta. Torstaina 22.5. klo 14.00-14.15 OPS-välituntihaastattelussa Feeniks-koulun Marko Koskinen.

Seuraa lähetystä: https://otavanopisto.adobeconnect.com/ops

Osallistu keskusteluihin:

OPS-välitunti viikko 20: Arvoajelehtiminen

Väite
Vuonna 2020 joka toinen peruskoulun päättävä nuori on arvoajelehtija.

Selite
Uskonnollisiin näkemyksiin, aatteisiin ja puoluepolitiikkaan sitoutumattoman opetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista kriittisesti ja syvällisesti ajattelevia, sivistyneitä kansalaisia. Tavoite on joidenkin mielestä uhattuna ellei itsekeskeisen kehityksen suuntaa kyetä muuttamaan. Taylorin (1985) mukaan perinteisistä arvoista irrallinen elämänmuoto antaa mahdollisuuden hallita ja tulkita omaa elämäänsä jopa niin pitkälle, että tuntuu siltä, että vain luonnonlait rajoittavat sitä. Mahdollisimman rajattomalla elämällä pyritään vapautumaan yhteisöllisestä näkökulmasta. Vapaa ihminen haluaa tarkkailla maailmaa ulkopuolisen näkökulmasta puolueettomasti. Ulkopuolisen maailman merkitys halutaan neutralisoida. Minä jää keskukseksi, jonka ympärillä muu maailma pyörii. (Ks. Kari Pekka Lapinojan väitöstutkimus Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä)

OPS-välituntilähetys

Torstaina 15.5. klo 14.00-14.15 OPS-välituntilähetyksen vieraana tulevaisuudentutkija Anita Rubin. Seuraa lähetystä: https://otavanopisto.adobeconnect.com/ops

Keskusteluun voi osallistua myös
– Facebookin Oppimisen tulevaisuus -ryhmässä
– Twitterissä tunnisteella #OPSvälitunti
– Google+:n Oppimisen tulevaisuus -yhteisössä
– eDelfoin paneelissahttps://otavanopisto.adobeconnect.com/ops

OPS-välitunti viikko 19: yhteenveto lukuvuosisuunnitelmaan liittyvästä keskustelusta

Katso OPS-välituntilähetyksen tallenne (vk 19)

Viikolla 19 keskustelimme lukuvuosisuunnitelman merkityksestä niin kouluyhteisölle kuin koulua ympäröivälle alueelle. Voisiko lukuvuosisuunnitelma koulun toiminnallisena työsuunnitelmana johtaa siihen, että koulusta kehittyy eräänlainen yhteisönsä ja lähialueensa toimintakeskus?

OPS-välituntihaastattelun vieraana ollut Jaana Strandman pitää viikon väitteen totetumista mielekkäänä ajatuksena. Hänen mielestään hyvä lukuvuosisuunnitelma onkin koulun koko henkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja lähialueen toimijoiden kanssa yhteistyössä laadittu, konkreettinen suunnitelma. Osallisuutta voidaan tukea esimerkiksi yhteisten tapahtumien kautta. Strandman muistuttaa, että tilaisuuksien järjestämisessä oleellista on henkinen pääoma, ei raha. Pohdinnoissa tulisikin keskittyä siihen, mitä kukin taho voi prosessiin osaltaan antaa, mitä toisaalta samalla saada itselleen.

Lukuvuosisuunnitelma peilautuu luonnollisesti opetussuunnitelmaan ja arvopohdintoihin. Opetushallituksen tiekartasta löytyy tukea ja vinkkejä koulun lukuvuosisuunnitelman rakentamiseen myös käynnissä olevan opetussuunnitelmatyön kannalta.

 

Tulevien viikkojen OPS-välituntiohjelma

Vk 20 Aiheena arvoajelehtiminen, viikon vieraana Anita Rubin
VK 21 Aiheena oppimisen vapaus, viikon vieraana Marko Koskinen
Vk 22 Ei OPS-välituntilähetystä (helatorstai)

Osallistu keskusteluihin:

OPS-välitunti viikko 19: Lukuvuosisuunnitelma

Väite
Lukuvuosisuunnitelman muuttuminen koulun toiminnalliseksi työsuunnitelmaksi on johtanut vuoteen 2020 mennessä siihen, että koulusta on kehittynyt yhteisönsä ja lähialueensa toimintakeskus.

Selite
Uudistuvan opetussuunnitelman mukaan koulutyössä otetaan lisääntyvästi huomioon kanssakäyminen ympäröivän yhteisön kanssa. Etenkin lukuvuosisuunnitelma on sopiva instrumentti sellaiseen suunnittelutyöhön, jossa vanhemmille ja alueen muille asukkaille ja toimijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua eri rooleissa koulutyöhön. Koulu alueensa keskuspaikkana on vastaus lähikansalaistoiminnan tilaukseen, jota kasvavat kuntakoot ovat lisänneet. Koulu sulauttaa vuosiohjelmaansa tapahtumien järjestämisiä ja kuntasuunnittelun selvitystehtäviä etenkin lasten ja nuorten näkökulmasta.

Lukuvuosisuunnitelma voi konkretisoitua esimerkiksi siten, että vuosiluokittain mainitaan ne koulun ulkopuoliset yhteistyötahot (kuten yritykset ja yhdistykset), jotka ovat kyseisenä lukuvuonna mukana jossain yhteisessä projektissa. Ihastjärven koulu on esimerkki monipuolisesta ja suunnitelmallisesta ympäristöyhteistyöstä, jossa kanssakäyminen on jo muuttunut arkiseksi ja informaaliksi.

Ota kantaa ja osallistu keskusteluun
– Facebookin Oppimisen tulevaisuus -ryhmässä
– Twitterissä tunnisteella #OPSvälitunti
– Google+:n Oppimisen tulevaisuus -yhteisössä
– eDelfoin paneelissahttps://otavanopisto.adobeconnect.com/ops

OPS-välituntilähetys
Viikon OPS-välituntihaastattelun vieraana Jaana Strandman. Haastattelu tallennetaan jo keskiviikkona ja on toivottavasti torstaina katseltavissa.

OPS-välitunti viikko 14: yhteenveto ryhmäoppimiseen liittyvästä keskustelusta

Katso OPS-välituntilähetyksen tallenne (vk 14)

Viikolla 14 keskustelimme ryhmäoppimisen mahdollisuuksista. OPS-välituntilähetyksen vieraina olivat Interaktiivinen opetus ja oppiminen –hankkeen johtajana ja Jyväskylän yliopiston vararehtorina toimiva Helena Rasku-Puttonen, opettajankoulutuksen lehtori Emma Kostiainen sekä tutkija Päivikki Jääskelä.

Haastateltavat näkivät ryhmäoppimisen tarjoavan oppijoille oivallisia mahdollisuuksia mm. vuorovaikutustaitojen opetteluun sekä työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavan osaamisen rakentamiseen. Ryhmäoppiminen tukee oppijan aktiivista osallistumista ja sen myötä mahdollisuutta tavoitella asioiden syvempää ymmärtämistä sekä uusien oivallusten syntymistä. Parhaimmillaan vuorovaikutteinen opetus edistää oppijoiden kykyä vaikuttaa, tuoda käyttöön omaa osaamistaan, toimia muuttuvissa valtasuhteissa ja tilanteissa sekä löytää asioita, joita he itse haluavat oppia ja tavoitella. Haastateltavat näkivätkin tärkeänä, että oppijat voivat itse vaikuttaa ja ottaa vastuuta niin tavoitteen asettelusta, itse työskentelystä kuin oppimisen arvionnista.

Ryhmäprosessien ohjaaminen vaatii opettajalta erityistä asiantuntemusta. Opetuksen suunnittelussa on myös huomioitava tehtävien muotoileminen siten, että tehtävänanto houkuttaa tekemään ja työskentelemään mielummin ryhmässä kuin yksin. Tarvitaan siis halua sitoutua oman toiminnan kehittämiseen sekä opetussuunnitelman ja kantavan pedagogiikan rakentamiseen yhteistoiminnalliset työtavat mahdollistavaksi. Ryhmädynamiikan ilmiöiden ja prosessien nouseminen oppiainesisältöjen rinnalle vaatii opettajalta paljon. Opettajille tuttua yksin tekemisen kulttuuria onkin pyrittävä murtamaan ja hyödyntämään kollegiaalisuuden valtavaa voimavaraa. Yhdessä tekeminen antaa tärkeää esimerkkiä myös oppijoille. Haastateltavat nostivatkin esille tarpeen foorumeille, joissa opettajat voivat jakaa ideoitaan ja käydä keskusteluja, niin kasvokkain kuin verkossa.

Tulevien viikkojen ohjelma

Viikolla 15 pidämme taukoa OPS-välituntilähetyksistä ja toivotamme teidät tervetulleiksi ITK:n yhteydessä järjestettävään OPS-hautomoiden, Helsingin yliopiston Koulu Kaikkialla -hankkeen sekä eOppimiskeskuksen Opus -hankkeen yhteistyönä toteutettavaan Tulevaisuus ja oppimisen muotoilu -työpajaan keskiviikkona 9.4. klo 10-17. Lisätietoja: http://oppimisenmuotoilu.wikispaces.com

Viikon 16 OPS-välituntilähetyksessä matkaamme Opetushallitukseen tutustumaan perusopetuksen ja lisäopetuksen perusteluonnosten verkkokommentointiin, joka on käynnissä 15.4.–15.5.2014.

OPS-välitunti viikko 14: Ryhmäoppiminen

Väite
Vuonna 2017 merkittävä osa kouluoppimisesta tapahtuu oppivissa ryhmissä, joiden kokoonpano on suhteellisen pysyvä.

Selite
Ryhmät kootaan suunnitelmallisesti niin, että niissä esiintyy toisiaan täydentäviä lahjakkuuksia ja temperamentteja. Ryhmien pysyvyys mahdollistaa sen, että oppilaat oppivat kehittämään yhteispeli- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä kykyään käsitellä ristiriitoja. He oppivat arvioimaan yhdessä erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ja neuvottelemaan ratkaisuehdotuksista sekä toimimaan yhtä aikaa itsensä ja ryhmän parhaaksi.

”Yhteistyö ja monenlainen vuorovaikutus ovat oppilaan kasvua, oppimista ja sivistymistä tukevia tekijöitä, joita tietoisesti kehitetään. Työskentely yhdessä toisten kanssa ohjaa oppijaa tunnistamaan oman erityislaatunsa ja kohtaamaan erilaisuutta.” (OPS-perusteluonnos)

”Suomi tarvitsee luovia ongelmanratkaisijoita, joiden osaaminen perustuu vahvaan tietotaitoon, verkostoitumiseen ja kykyyn toimia yhdessä. Tällaista osaamista tulee rakentaa saumattomasti eri koulutusasteilla.” Tällaisiin havaintoihin on tultu Jyväskylän yliopiston Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hankkeessa. ”Opiskelijoille vuorovaikutteinen opetus muun muassa mahdollisti nyky-yhteiskunnassa tarpeellisen yhteisen tiedonrakentamisen. Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet kursseilla helpottuivat. Myös oppimistuloksien paranemisesta saatiin viitteitä. Opettajille vuorovaikutus toi mukanaan keskinäistä arvostusta ja vertaistukea”, kertoo hankkeen johtaja, vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta.

OPS-välituntilähetys

Torstaina 3.4. klo 14.00-14.15 OPS-välituntilähetyksen vieraina Interaktiivinen opetus ja oppiminen –hankkeen johtaja, Jyväskylän yliopiston vararehtori Helena Rasku-Puttonen sekä hankeessa mukana ollut opettaja, opettajankoulutuksen lehtori Emma Kostiainen ja hankkeessa mukana olevia opiskelijoita ja opettajia tutkinut Päivikki Jääskelä. Seuraa lähetystä: https://otavanopisto.adobeconnect.com/ops

Keskusteluun voi osallistua myös
Facebookin Oppimisen tulevaisuus -ryhmässä
Twitterissä tunnisteella #OPSvälitunti
Google+:n Oppimisen tulevaisuus -yhteisössä
eDelfoin paneelissahttps://otavanopisto.adobeconnect.com/ops