Oppimisen tulevaisuusteesien tilat

Oppimisen tulevaisuutta tarkastellaan kartalla, jonka muutoksia indikoi 48 oppimista, koulua ja sen toimintaympäristöä käsittelevää tulevaisuusväitettä. Mikään niistä ei ole toteutunut, vaikka jokainen niistä on mahdollinen jossakin tulevassa ajassa. Niiden totuusarvo on siis auki, mutta kuitenkin arvioitavissa ja perusteltavissa suuntaan jos toiseenkin. Tulevaisuuksientutkijan arvokkainta saalista ovat juuri nämä perustelut eri tulevaisuuksien puolesta ja vastaan. Arvioinnin tekevät asiantuntijat, jotka on kutsuttu argumentoimaan eri tulevaisuuksien puolesta. Heidän kannanotoistaan riippuu, missä tilassa kukin tulevaisuusteesi on. Tiloja on kolme: ratkaisu, dialogi ja kiista.

teesitilat

TULEVAISUUSTEESIT 1999-2015

KOULU

TULEVAISUUSTEESI

TILA

1. Ainejakoisuus

Peruskoulun ”lukujärjestys” jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.

2. Koulusta toimintakeskus

Vuonna 2030 koulut ovat avoimia oppimis- ja tapahtumakeskuksia, joissa on yhdistetty eri koulumuotojen, kirjastojen, liikunta- ja kulttuurielämän palveluita. Oppimis- ja tapahtumakeskuksina koulut pääsevät integroimaan formaalia ja informaalia koulutusta ja oppimista toisiinsa.

3. Metataidot

Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuvat ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuvat enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.

4. Oppivat ryhmät

Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

5. Hitaan oppimisen tila

Kaikista kouluista löytyy hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole tietokoneita, ei verkkoyhteyttä eikä muutakaan teknologiaa lukuunottamatta ehkä liitutaulua, kyniä ja paperia sekä lehtiä ja kirjoja.

6. Oppimistulokset

Suomalainen peruskoulu on pudonnut kansainvälisten oppimisvertailujen kärjestä.

7. Yhtenäinen opettajakoulutus

Opettajakoulutus on yhdistynyt ja tuottaa kelpoisuuden yhtenäisen perusopetuksen opettajaksi. Tältä kelpoisuuspohjalta voi erikoistua erityisopetukseen, maahanmuuttajaopetukseen jne.

8. Yleissivistyksen näyttö

Yleissivistävään koulutukseen on kehitetty oma näyttö(tutkinto)järjestelmä.

9. Monialainen opetustiimi

Vuonna 2030 kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan vastuuopettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien, esimerkiksi vanhempien, avulla.

10. Ympäristön kehittäjänä

Koulut ottavat mutta myös saavat tehtäviä ylläpitäjältään tutkia, selvittää tai valmistella toimintalueensa palveluja (ympäristö, liikenne, terveys, kirjasto, harrastus) osana koulun oppimis- ja opetustehtävää.

YMPÄRISTÖ

TULEVAISUUSTEESI

TILA

1. Hiilijalanjälki

Jokaiselle suomalaiselle on määritelty vuosittainen hiilidioksidipäästökiintiö, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla.

2. Tiedonvälitys

Tiedonvälitys nojaa enemmän ihmisten väliseen viestintään kuin massaviestimien lähetystoimintaan.

3. EU-integraatio

Peruskoulun aloittamisikä ja rakenne harmonisoidaan Euroopan unionissa.

4. Verkkodemokratia

Kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon vaalien välillä tietoverkoissa tapahtuvilla, jatkuvilla kansanäänestyksillä.

5. Älymanipulaatio

Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geenimanipulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.

6. Osallistuva oppiminen

Koululaiset osallistuvat kouluaterioiden valmistamiseen ammattihenkilöstön tukemana.

7. Elinkeinoelämä

Koulut hakevat lisärahoitusta yhteistyöllä paikallisen elinkeinoelämän kanssa sekä lahjoitusten ja perintöjen kautta.

8. Kansalaispalvelu

17-29-vuotiaat suomalaiset suorittavat 11 kuukauden kansalaispalveluksen.

9. Uskonto

Suomeen on perustettu ensimmäinen islamilainen peruskoulu.

10. Kollektiivinen älykkyys

Suomen Akatemia ja Sitra ovat perustaneet ohjelmia kollektiivisen älykkyyden tutkimiseksi ja kehittämiseksi.

OPPIMINEN

TULEVAISUUSTEESI

TILA

1. Oppivelvollisuus

Oppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana.

2. Lahjakkuus

Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esille kaivaminen ja tukeminen.

3. Yhteinen aika

Jatkuva kiire ja tehokkuusajattelu on työnnetty syrjään. Vanhempien, opettajien ja terveysviranomaisten on epäsopivaa perustella nuoren kohtaamattomuutta kiireellä, resurssipulalla tai ajankäytön ongelmilla.

4. Englanti

Suurissa kaupungeissa joka toinen perhe valitsee lapsilleen englanninkielisen perusopetuksen.

5. Nollatoleranssi

Suomalaisissa kouluissa on rasismin ja vihapuheen nollatoleranssi. Rasistinen kommentti tai toiminta johtaa lapsen tilapäiseen erottamiseen.

6. Virtuaalimaailma

Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaalitodellisuudessa.

7. Ulkoistettu opettajuus

Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.

8. Alueellinen tasa-arvo

Suomessa on alueita, joilla ei tarjota perusopetusta.

9. Oppimisympäristöt

Toiminta verkossa, työpaikoilla, järjestöissä ja julkisella sektorilla muodostaa luonnollisen ja tavallisen tavan oppia ja koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin.

10. Jatkuva oppiminen

Jatkuva uusien kykyjen, voimavarojen ja taitojen hankkiminen on paras tulevaisuuden selviytymisstrategia. Sitä varten koulun oppisisällöt on perattu, oppiaineita on hävinnyt ja olemassa olevistakin oppiaineista on poistettu valtava määrä turhaa ja vanhentunutta.

11. Eläkeläiset

Eläkeläiset osallistuvat erilaisin tavoin ja toimintamuodoin koulun työhön.

12. Kotikoulu

Huoltajalähtöisen kotiopetuksen määrä Suomessa on moninkertaistunut vuoden 2010 tasosta (n. 300 kotioppilasta).

13. Avainosaamiset

Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppiaineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.

14. Sosiaalinen media

Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana.

15. Itseoppiminen

Vuoden 2030 peruskoulussa opetellaan ja opitaan kyky organisoida – valita ja toteuttaa – omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi. Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen avaintaidoista.

16. Sivistysagentti

Vuonna 2030 peruskoulun opettaja(kunta) on yhteiskunnan tärkein sivistysagentti. Moniammatillisen yhteistyön johtajana sekä formaalin ja informaalin oppimisen sillanrakentajana opettaja ohjaa oppilaita riittävään yleissivistykseen, joka on elinikäisen oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta.

LUKIO

TULEVAISUUSTEESI

TILA

1. Tarkoitus

Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujen etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin.

2. Koko ikäluokka

Vuonna 2030 jokainen peruskoulusta päättötodistuksen saanut jatkaa välittömästi opintojaan joko lisäopetuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai lukiossa.

3. Tiedon tuottaminen ja jakaminen

Nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa mediassa ja lukion tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen.

4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lukiosuorituksia voidaan hyväksiluettaa muutaman laajasti verkottuneen kansallisen lukion lisäksi valtakunnallisessa tai kansainvälisessä opintojen hyväksymiskeskuksessa.

5. Valinnaisuus

Lukion yhteisten opintojen määrä on puolet nykyisestä ja muu osa opinnoista on valinnaista.

6. Tieto- ja viestintätekniikka

Oppiminen tapahtuu älykkäiden agenttiohjelmien avulla yksilöllisen ”lukujärjestyksen” mukaisesti.

7. Arviointi

Lukio-opinnoissa hankittua osaamista arvioidaan suurelta osin opinnäytetöiden kautta.

8. Opettajuus

Lukion opettajien ja opettajayhteisön avaintaitoja ovat opiskelijan ohjaus, tiimityö sekä pedagogisten oppimisyhteisöjen ja -ympäristöjen rakentaminen.

9. Tehokkuus

Tietomäärän kasvaessa ja lukion nopeaa läpäisyä korostettaessa lukio-opetuksessa tyydytään pinnalliseen ajatteluun.

10. Globaalisuus

Lukiossa on pakollinen ulkomaanvaihtojakso, joka on mahdollista suorittaa myös yhteiskuntapalveluna jossain kehitysmaakohteessa.

11. Lukioverkko

Kolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen aatteelliseen tai liiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista on maksullisia.

12. Akateeminen polku

Yhdeksän kymmenestä lukiolaisesta jatkaa opintojaan korkeakouluissa.

KALVOPOHJAT

Barometriaineistoista tuotetaan erilaisia graafisia kuvaajia siitä, miten paneelit arvioivat oppimisen tulevaisuutta. Graafit ovat vapaasti kopioitavissa, ladattavissa ja käytettävissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>