OPS-hautomo 26.2.2014: Espoon oppimiskeskuskoulut

Keskiviikkona 26.2.2014 Espoon oppimiskeskuskoulujen edustajat kokoontuivat Ymmerstan koululle ops-hautomaan. Kuusituntisen päivän teemana oli kodin ja koulun yhteistyö. Seuraavassa koontia päivän aikana esille nousseista asioista.

Koulun aloitteellisuuden käytännön toteuttamisen kehittämiseen liittyvät helposti lähestyttävät asiat:

  • arkiset asiat ja henkilökohtaiset onnistumiset
  • edistyminen ja muu positiivinen asia on helppo kertoa
  • Wilman käyttö on helppoa
  • yleiset koulun tiedotteet, retket ja tapahtumat
  • hyvät rutiinit (vanhempainillat, siltaillat, murkkuillat)
  • vuosikello tapaamisten / yhteisten tapahtumien järjestämisen tukena
  • kouluun saapuvat huoltajat ovat aktiivisia
  • kohtaamiset usein ja monella tavalla
  • avoimuus (vanhemmat näkevät mitä arki on)
  • tiedonkulun väylät ja käytänteet rakenteissa, tasalaatuisuus läpi koko koulun
  • koulun toimintakulttuuri ja rakenteet helpottavat/edistävät aloitteellisuutta
  • valmiit rakenteet yhteistyöllä (vanhempainilta, HOJKS, Wilma, juhlat yme.)
  • toiminnalliset vanhempainillat
  • pyrkimys aitoon vuorovaikutukseen molemmilta osapuolilta
  • koululla ja kodilla yhteinen tavoite
  • oppilaan onnistumiset
  • koululla on keinoja olla aloitteellinen kotien suuntaan (Wilma, tapaamiskutsut, vanhempainillat, juhlat yms.)

IMG_0127 IMG_0129

Koulun aloitteellisuuden käytännön toteuttamiseen liittyvät huolestuttavat/haastavat asiat sekä ratkaisuehdotuksia näihin:

1) Kuinka rakentaa toimiva yhteistyö kieli- ja kulttuurieroista huolimatta?

  • koskee muitakin kuin vastikään maahanmuuttaneita
  • avoimuuden ja tietoisuuden lisääminen (erilaiset arvot, näkemykset, asenteet)
  • opettaja luo suhteen vanhempaan > syntyy todellinen ihmissuhde, oikea luottamus > vaikeudet ylitettävissä
  • vuorovaikutuksen lainalaisuuksien tunteminen > kunnioitus!
  • tavoitteellinen kouluttautuminen vuorovaikutuksess > tietoisuus kulttuurien kirjosta
  • tulkki
    – tulkin pätevyys keskeistä
    – pulma: jos toisessa kielessä ei ole käsitettä asialle
    – kulttuurintuntemus tärkeää
  • ammatillisuus
    – kyky rajojen asettamiseen
    – ”vaativa” perhe > keskustelun voi siirtää toiseen ajankohtaan tms.
    – OHR:n, rehtorin ja koulun johdon tuki (tietää, että saa tukea)

2) Kuinka otetaan puheeksi emotionaalisesti vaikeita asioita ja rakennetaan toimivaa kommunikaatiota?

  • ammatillisen roolin säilyttäminen tärkeää
    - opettajan tietoisuus omista ajatuksista, emootioista ja asenteista
    tilanne ei saisi mennä oman ihon alle
    omista havainnoista ja asioista kiinni pitäminen
    tietoisuutta
    – työnaohjaus
    – muu tuki
  • roolituksen jakaminen työyhteisössä ongelmallisten tilanteiden käsittelyssä
    esim. esimiehen tuki 
  • tilanteisiin mentävä avoimella mielellä ja kommunikaatiolla
    - avoin kommunikaatio
    - perheen saatava kuulluksi tulemisen kokemus
    saatava tilaa
    saatava kertoa kokemuksensa
    aina mukana myös positiivista sekä lapselle että kotiin
    yhteisellä asialla olemisen ja lapsen edun korostaminen
    kuulluksi tuleminen, tilan antaminen
    – 
    työnohjauksellinen tuki asioiden käsittelyssä

3) Miten organisoidaan yhteydenpito?

  • kuka pitää missäkin tilanteessa yhteyttä kotiin (yläkoulupainotteinen näkökulma)
    – ensisijaisesti luokanvalvoja
    – 
    jos luokanvalvoja ei ole nähnyt tilannetta, häntä konsultoidaan ennen yhteydenottoa kotiin 
  • tilannekohtainen arviointi yhteistyössä koulussa
    – luokanvalvoja aina mukana 
  • toimintamallit koulun rakenteissa
    – tiedon pitää kulkea
    – 
    esimerkiksi koulussa kaikkien on tiedettävä, kuka toimii kussakin tilanteessa 
  • informointi ei ole aina sama asia kuin asian hoitaminen loppuun
    – wilma
    – informointi ei aina tarkoita sitä, että kotona asia tiedetään
    – viestin perillemeno on varmistettava
     
  • pysytään sovituissa informointikanavissa
    – wilma, fronter
    – 
    TVT:n ja wilman, sosiaalisen median kehittyminen tulevaisuudessa
    – 
    ei saa syntyä kaoottisuutta niin, että jokainen opettaja käyttää haluamiaan kanaviaan eri asioissa

4) Mitkä tekijät taustalla vaikuttavat vanhempien passiivisuuteen/yhteistyöhaluttomuuteen?

  • syyt ja kuinka eteenpäin
    - elämäntilanne
    - kiireinen työ, stressi
    omat huonot koulukokemukset
    asenne
    oma lapsi erilainen oppija > huoltajan surutyö: miten tämä huoltaja kohdataan
    - hlökunnan ammatillisuus, aito kuunteleminen kohtaamistilanteissa
    asiantuntijan rooli säilytettävä
    – 
    opettajan pitää tietää mistä saa tukea, jos haasteet nousevat liian suuriksi (OHR, oma esimies)
  • mitä voidaan tehdä, miten eteenpäin?
    - toiminnallisuuden hyödyntäminen
    vanhemmat tutustuvat toisiinsa
    oppilaat mukana esim. vanhempainilloissa, yhteistoiminta
    lapsi kirjoitti kutsun vanhempainiltaan > osallistumisprosentti nousi
  • kasvatuskumppanuus
    – alkuvaihe tärkeää: perusopetuksen alku, nivelvaihe, koulun vaihto
    – yhteistyön tavoitteen tulee olla selkeä, kristallisoitunut > yhteinen tavoite 
  • toiminnan oltava monipuolista
    – nykykoulun esittely, nykykoulu tutuksi (esim. avoimet ovet) 
  • tekniikan hyödyntäminen (sovitulla tavalla wilma, fronter jne.)
    – huoltajien omat ryhmät
  • organisointi
    – aikatauluissa joustaminen
    - vartit joskus ilta-aikaan
    yh-huoltaja voi valita ensiksi varttiajoista
    – 
    lapsiparkki vanhempainiltana

5) Miten saadaan passiivis-aggressiiviset vanhemmat motivoitua toimimaan positiivisesti vuorovaikutuksessa lapsen hyväksi?

  • vanhempi tulee kuulluksi
    – vanhempi on asiantuntija oman lapsensa asiassa 
  • kasvatuskumppanuustapaaminen(set) koulupolun alussa
    – heti yhteistyö 
  • mahdollisen negatiivisuuden syihin kiinni
  • vanhempien yhteisön synnyttäminen
    – yhteistyö
    – 
    hyväksyvän ilmapiirin synnyttäminen luokkien vanhempien kesken 
  • oikean viestintäkanavan valitseminen joka perheelle
    – wilma ei sovi kaikille perheille > myös puhelin 
  • positiivinen palaute tärkeää
    – x 2
    ylikuormittuneet tai moniongelmaiset vanhemmat
    koulu asiantuntijatahona myös auttaa ja tukee
    – 
    vanhemman tukeminen/kiittäminen/arvostaminen
    – 
    hyväksyvä, toisia tukeva ilmapiiri luokan lasten & vanhempien keskuudessa 
  • yleinen yhteiskunnallinen tilanne
    – huoli: marginaaliporukka, jolla menee huonosti
    – 
    yhteiskunnan tukirakenteet on saatava kuntoon
    – 
    sos. ja terv. puoli > yhden luukun taktiikka
    – 
    yhden luukun tuki > koulu? 
  • vanhempainillan rakenne
    – vanhempi kokee, että saa oikeasti jotakin
    – 
    lapset voisivat olla mukana
    – 
    vanhempainiltojen ennakoitavuus (valmiiksi käsikirjoitettua toimintaa, eri näkökulmat eri tapaamiskerroilla, vanhempi ei voi kirjoittaa käsikirjoitusta)

    IMG_0124IMG_0134

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>