OPS-hautomo tukemassa Ristiinan koulun toimintakulttuurin kehittämistyötä

TEEMA
- Toimintakulttuurin kehittäminen
- Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen
- Ops-työn pohjustaminen ja keskustelun avaaminen

OSALLISTUJAT
- Työpaja 1: 18 kahdeksasluokkalaista oppilasta, kolme opettajaa / Ristiinan yläkoulu
- Työpaja 2: rehtori, 10 opettajaa ja 10 oppilasta / Ristiinan yläkoulu

MENETELMÄT
- Konsensus-piiri
– Ryhmätehtävä: tulevaisuuden osaaminen
- Konsensus-julistus
- Pro Action cafe
- Post it -palaute

KESTO
- Työpaja 1: 5h
- Työpaja 2: 3h


LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELU

OPS-hautomoiden vastuuhenkilö:
Iida-Maria Peltomaa

Yhteistyötahot:
Suvi Von Gestel / yhteisöpedagogi
Seija Huotari / projektityöntekijä, Mikkelin Olkkari
Matti Hämäläinen/ rehtori, Ristiinan yläkoulu

Von Gestel on opinnäytetyössään pohtinut konsensus-menetelmien käyttöä ja oli kiinnostunut jatkamaan menetelmän kehittämistä. Yhteistyö Ops-hautomoiden kanssa lähti liikkeelle Von Gestelin yhteydenotosta, johon häntä oli kannustanut Educa-messuilla tapaamansa opetusneuvos Irmeli Halinen.

Alkutapaamisessa kartoitettiin, miten konsensus-menetelmien kehittäminen ja Ops-hautomotyö voisivat parhaalla mahdollisella tavalla tukea toisiaan. Yhteistyön suuntaaminen Mikkelin seudulle oli luontevaa sekä hankkeen tavoitteiden että Von Gestelin opiskelutaustan puolesta.

Alkutapaamisen jälkeen lähdimme kartoittamaan, minkä koulun tilanteeseen menetelmä voisi tuoda hyötyä. Tässä vaiheessa tehtiin aktiivisesti yhteistyötä Mikkelin Olkkari-hankkeen kanssa, jolla on aktiivisena paikallisena toimijana laaja tietämys alueen perusopetuksen kouluista. Ehdotukseksi nousi Ristiinan yläkoulu ja kun myös koulun rehtori näytti yhteistyölle vihreää valoa, oli valinta selvä. Kohderyhmäksi sovittiin kahdeksas luokka, jolloin oppilaille on jo kertynyt kokemusta  yläkoulussa opiskelusta, mutta samalla vielä mahdollisuus ja kiinnostusta vaikuttaa koulunsa asioihin myös seuraavaa lukuvuotta ajatellen.

 

KONSENSUS-TYÖPAJA

Työpaja aloitettiin siirtämällä pulpetit sivuun ja asettamalla tuolit konsensus-menetelmille tyypilliseen piirimuodostelmaan. Menetelmässä konsensus nähdään yksimielisyytenä, joka voidaan todeta käyttämällä keskustelun aikana käsimerkkejä. Näin osallistujat voivat ilmaista interaktiivisesti, mitä mieltä ovat käsitellystä asiasta. Käsimerkkien avulla yksimielisyys on helppo todeta ja niiden avulla voidaan ohjata toimintaa koko osallistuvan ryhmän toiveiden mukaiseen suuntaan. Konsensus-menetelmä tukee tasavertaisuutta ja siinä kaikkien ääni on yhtä tärkeä. Keskustelussa keskitytään siihen mikä yhdistää eikä siihen mikä erottaa.

Alkulämmittelyn jälkeen ja menetelmään tutustumisen jälkeen päästiin pohtimaan, mikä oppilaita koulussa huolettaa tai mikä kaipaa muutosta. Päällimmäisenä esille nousivat  perinteisen kouluruokailun lisäksi etenkin kouluviihtyvyys, Wilma-merkinnät ja kommunikaation tavat. 

Oppilaista tuntui siltä, että koulussa kysytään usein mielipiteitä, mutta niitä ei aidosti kuunnella. Hyvä opettaja olisi heidän mielestään reilu, aidosti läsnä, keskustelisi asioista, juttelisi muustakin kuin koulutyöstä ja kuuntelisi mitä oppilaat sanovat. Osallistujat kokivat, että sekä opettajien että oppilaiden tulisi panostaa enemmän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ongelmaksi koettiin myös sääntöjen epäyhtenäisyys ja riippuvaisuus opettajasta. Toiveina oli lisäksi mahdollisuus sekä oppia että osoittaa osaamistaan useammalla eri tavalla.


TULEVAISUUDEN OSAAMINEN

Ryhmätehtävässä oppilaat pohtivat, millaisia taitoja heidän olisi tarpeellista osata elämässään. Muutamaa kielitaitoa koskevaa mainintaa lukuun ottamatta listaukset painottuivat erityisesti sosiaalisiin taitoihin. Oppilaat mainitsivat mm. joustavuuden, avuliaisuuden, keskittymisen, huumorintajun, muiden kuuntelemisen, tilannetajun, kekseliäisyyden, kärsivällisyyden ja stressinhallinnan.
 

KONSENSUS-JULISTUS

Päivän päätteeksi oppilaat kokosivat ajatuksiin konsensus-julistuksiin. Julistuspohjiin kirjattiin ryhmittäin jokin asia, josta oltiin saavutettu yhteisymmärrys. Julistukseen kirjattiin myös perustelut kyseiselle ajatukselle sekä toimenpide-ehdotus asiaan vaikuttamiselle. LINKKI POHJAAN.


PALAUTEKYSELY

Mainitsemisen arvoista päivän päätteeksi kerätystä nimettömästä palautteesta oli se, että oppilaat kokivat ettei kukaan ryhmästä ollut ”esittänyt” mitään päivän aikana, vaan kaikki olivat kyenneet olemaan omia itsejään. Oppilaat kokivat voineensa vaikuttaa ja tulleensa kuulluiksi.

 

TYÖPAJAN JATKO-OSA

Nuorten viesti toimintakulttuurin kehittämisen tarpeesta oli selkeä ja voimakas. Rehtori kertoi myös koululla tehtyjen hyvinvointikyselyjen kertovan samaa tarinaa. Rehtorin kanssa käydyn huolellisen keskustelun jälkeen päätimme jatkaa aloittamaamme työtä vielä toisella työpajalla, johon osallistuisi oppilaiden lisäksi myös opettajat. Jatkopaja päätettiin pitää vielä kuluneen kevään aikana. Työpajan sisältö on kuvattu seuraavissa osioissa. Opettajakunnan ja ensimmäiseen työpajaan osallistuneiden oppilaiden lisäksi tilaisuuteen kutsuttiin myös oppilaskunnan hallituksen edustajat. Kullekin osallistujaryhmälle lähetettiin erikseen muotoiltu kutsukirje. Lisäksi opettajia pyydettiin tutustumaan ops-perusteluonnoksen toimintakulttuuria käsittelevään lukuun.


PRO ACTION CAFE

Työpajan aluksi asetimme jälleen tuolit piiriin. Virittäydyimme tunnelmaan ottamalla konsensus-menetelmän käsimerkkejä käyttäen kantaa koulun toimintakulttuuriin ja sen kehittämiseen liittyviin väitteisiin. Aloituksen tavoitteena oli saada osallistujat huomaamaan, että perimmiltään heillä kaikilla on yhteinen tahtotilan toimintakulttuurin työstämisen suhteen.

Varsinaisen työskentelyn ajan keskityimme kuuteen ennalta laadittuun kysymykseen, jotka oli laadittu ensimmäisen oppilastyöpajan koonnin perusteella seuraavasti:

1. Osallisuus ja oppilaskuntatoiminta – Miten koulun yhteisiin asioihin voi vaikuttaa?
2. Kodin ja koulun väinen vuorovaikutus – Millainen vuorovaikutus on toimivaa?
3. Osaamisen osoittaminen ja opetusmenetelmät – monipuolisuuden lisääminen
4. Toimintatapojen yhtenäisyyden merkitys – yhteiset pelisäännöt yms.
5. Opettajien ja oppilaiden välinen vuorovaikutus – Millaista on toimiva vuorovaikutus
6. Oppilaiden tärkeinä pitämät sosiaaliset kompetenssit – Miten näitä asioita voidaan oppia koulussa?

Kysymykset oli jaettu eri pöytiin, jota kutakin isännöi muistiinpanoja tehden 1-2 kahdeksannen luokan oppilasta. Opettajat ja oppilaskunnan hallituksen edustajat ohjattiin hakeutumaan pöytään, jossa itseä eniten askarruttavaa kysymystä käsiteltiin. Keskustelun kestettyä noin puolisen tuntia pyydettiin osallistujia vaihtamaan pöytää. Kuivin suin osallistujien ei toki tilaisuudessa tarvinnut olla, vaan pöytäkeskustelun ajan tarjolla oli tietysti kahvia ja kääretorttua.

Pöytäkeskustelujen jälkeen palasimme istumaan piiriin ja kävimme käsitellyt kysymykset läpi siten, että pöytiä isännöineet oppilaat kertoivat kaikille mitä heidän pöydässään oli aiheesta puhuttu. Tämän jälkeen kävimme koko porukan yhteisen keskustelun aiheesta. Vaikka päiväksi sattui toukokuulle poikkeuksellisen helteinen iltapäivä, omistautuivat osallistujat ihailtavan keskittyneesti sekä työskentelyyn että sen purkuun ulkona porottavasta auringonpaisteesta huolimatta. Purkukeskustelut lähtivät toden teolla lentoon ja tilaisuutta jatkettiinkin vielä pitkään virallisesti varatun aikaraamin yli.

 

PALAUTTEEN KERÄÄMINEN

Päivän päätteeksi keräsimme posti it –lappujen avulla välitöntä palautetta päivästä. Osallistujat olivat tyytyväisiä keskustelun tasoon ja monipuolisuuteen. Oppilaat kokivat, että olivat saaneet puhua opettajille tasa-arvoisina ja iloitsivat siitä, että tulivat viettäneeksi hetken aikaa opettajien kanssa myös vapaa-ajalla. Myös opettajat olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen keskustella oppilaiden kanssa ja siihen, että kokivat oppilaiden uskaltaneen ilmaista ajatuksiaan.

Sekä oppilaille että opettajille lähetettiin tilaisuuden jälkeen myös laajempi nimetön palautekysely. Opettajilta kerättiin ajatuksia mm. siitä, miten esille nousseita asioita voisi jatkotyöstää ja huomioida oman koulun opetussuunnitelmatyössä,

 

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Ristiinan koulun toimintakulttuurin kehittämistyön tukemista jatketaan syyslukukaudella 2014. Ops-hautomo järjestää yhteistyössä Mikkelin Olkkarin kanssa opettajille suunnatun hautomon, jota pohjustetaan organisoimalla oppilasfoorumit sekä vuosiluokkien 1-6 oppilaskunnan hallituksen edustajille että kaikille yhdeksäsluokkalaisille oppilaille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>