oulu-teesiliput

Paneelit ja barometri

Oppimisen tulevaisuus 2030 -paneelit (sisä, ulko ja haastaja) ovat suhteellisen pysyviä, mikä mahdollistaa sen, että niiden sisällä tapahtuu oppimista. Barometrin luotettavuus lisääntyy, kun tulevaisuusteesien sisällöt ymmärretään yhä yhtenäisemmällä tavalla. Paneelien sisällä ja välillä kommunikaatio kehittyy, kun toimintaympäristö ja –muoto tulevat tutummiksi. Aikasarja osoittaa kehityssuuntia mutta myös yllättäviä epäjatkuvuuksia. Joku lupaava tulevaisuus voi murentua ja uusi syntyä barometriteesien ulkopuolelta.

Paneelien monipuolinen ja osin jännitteinen asiantuntijuus mahdollistaa dialogit, joiden käynnistäminen ja tukeminen on manageriston keskeisiä tehtäviä jatkossa. Toinen toiminnan suunta on käynnistää koulu-, alue- ja kohderyhmäkohtaisia barometreja, joissa paneelien vastaukset ja pohdiskelut ovat vertailuaineistona inspiroimassa koulujen opetuksen suunnittelu- ja kehittämistyötä. Paneelien työ on tärkeää keskustelujen ja kehittämisen ohjaajana.

Monipuolinen ja laaja-alainen paneelisto kykenee luomaan riittävän kokonaisvaltaiseen ja monipuolisen kuvan ilmiöstä niin, että koulukohtaiset keskustelut eivät joudu lähtemään tyhjän päältä. Se ei estä ideoiden ja näkemysten kulkua myös toisinpäin. Kaikki tiedot kertyvät samaan tietokantaan, josta voidaan osittaa taustamuuttujien mukaan erilaisia osa- ja vertailutuloksia.

Barometrin luomisen viimeisessä vaiheessa paneelit vastasivat yhden mittarin osalta samaan kyselyyn. Se osoitti, että paneeleilla on oma karaktäärinsä, joka toivotaan tuottavan sosiaalisen vuorovaikutuksen pääomaa barometrin jatkokierroksilla. Yhteinen osuus on säilytetty ja tarjottu myös mahdollisuus laajentaa vastaamista muihin kyselyihin. Työnjaon perustana on se, että molemmat paneelit vastaavat oppimisen kovaa ydintä oleviin teeseihin. Sisäpaneeli keskittyy sen lisäksi oppimisen instituutioita koskeviin tulevaisuusluotailuihin ja ulkopaneeli signaloi toimintaympäristön arvostuksen ja logiikan muutoksista.

Paneelien kokoonpanossa on pyritty huolehtimaan siitä, että niissä on asiantuntijuuden lisäksi riittävästi asianosaisuutta. Asianosaisuuden osuus vain lisääntyy, kun barometria laajennetaan kouluihin ja kuntiin. Barometrin syventämisellä dialogeiksi ja laajentamisella avoimesti opettajien, koululaisten ja vanhempien vastattavaksi on tulevaisuustutkimuksellinen perustelunsa.

Murrosaika nostaa esiin uusia logoksia, joiden kantameemi on verkostomainen tapa toimia. Se ei johda eksperttiosaamisen merkityksen katoamiseen, mutta purkaa sulkeutuneita ja hierarkkisia professioita monialaisiksi verkostoiksi, joissa asiantuntijuuden tärkeä metaominaisuus on kyky kytkeytyä toisiin asiantuntijuuksiin. Asiantuntemus ja kyvykkyys ovat silloin lisääntyvästi yhteisöjen, organisaatioiden ja verkostojen emergentti ominaisuus.

Moniaineksinen paneeli – muuhunkin kuin eksperttitietoon liittyvä – on myös ongelmanratkaisukyvyltään paras tae siitä, että Delfoi -kierrokset tuottavat riittävästi vaihtoehtoja, vaihtoehtojen perusteluja ja ratkaisumalleja. Joukkojen viisauden desentralisaatioajatusta (Surowiecki 2004) soveltaen paneeleihin on hyvä varata paikat kaikille asianosaisille: eksperteille, spesialisteille, generalisteille ja maallikoille. Oppimisen tulevaisuus –barometrissa koko typologia on edustettuna.

Nykysuomen sanakirjakuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”. Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.

Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.

Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, miten asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on perusolemukseltaan sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen.

Oppiminen on ihmisen evoluution ylivertaisesti väkevin täsmäase ja koulu sen tärkein varuskunta. Molemmat läpäisevät kaikki kulttuuriset kerrostumat. Siksi ei riitä että viisaiden tai valtiaiden neuvostot ratkaisevat oppimisen ja koulun tulevaisuuden kysymykset. Asiantuntevia asianosaisia on aivan liikaa. Barometri toteuttaa dynaamista tehtäväänsä vasta, kun sen vaikutus- ja osallistumiskehät alkavat laajentua.

Paneelien barometrin ensimmäinen testipenkki on opetushenkilöstö. Kansainvälisesti verrattuna Suomen kouluissa tekee työtään poikkeuksellisen koulutettu pedagogijoukko. Korkea ammattitaito yhdistettynä suureen koulu- ja opettajakohtaiseen autonomiaan opetuksen järjestelyissä mainitaan usein perimmäiseksi syyksi Suomen Pisa -menestykseen. Opetushenkilöstö tulee olemaan avainroolissa myös tulevaisuudessa eikä vähiten siksi, että useat tulevaisuusteesit ottavat suoraan kantaa opetusprofession sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin.

Yleissivistävän koulutuksen palveluiden järjestäminen on kuntien tehtävä. Kunnalliset päätöksentekijät ovat oppilaiden ja heidän vanhempiensa ohella koulujen tulevaisuudentekijöitä, joiden valinnat ratkaisevat monia oppimisen suuntia. Koulu kiinnostaa myös mediaa, jonka koulukirjoittelun kannalta barometri tarjoaa helpossa muodossa syventävää taustatietoa. Oman kunnan koulutuspolitiikka ja tulevaisuuskaavailut saavat perspektiiviä paneelien pohdiskeluista.

Barometri kuvaa usein ilmiöitä, joiden kulku näyttää heiluriliikkeeltä. Sen ovat myös panelistit huomanneet. ”Heiluriliike vie isompiin yksiköihin ja sitten taas pienempiin, kuitenkin niin että pie-nillä lapsilla olisi lyhyempi koulutie ja siksi yhdistetään päivähoito ja alakoulupalvelut, vanhemmille oppilaille toisenlaiset ratkaisut. Kunnat vastaavat edelleen perusopetuksesta, mutta lisää yksityiskouluja perustetaan. Eri alueilla eri kehitys, joissakin yhdistetään koko toinen aste, mahdollisesti kuntayhtymien hoidettaviksi, joissakin yhtiömuodossa joissa säätiöitä mukana. Myös elinkeinoelämä mukana toisen asteen koulutuksessa varmistaakseen kompetensseja omille aloilleen. Ongelmana on eriarvoistuminen.”

Anonyymin panelistin kuvauksessa on heiluriliikettä, mutta myös spiraalia. Tulevaisuus sekä lupaa että uhkaa, mutta on pohjimmiltaan avoin tulevaisuusteoille. Tulevaisuuden tekemisen taito piilee paitsi oikeissa teoissa ja päätöksissä myös onnistuneessa ajoituksessa. Milloin on oikea aika? Ilmeisesti läpileikkaushyötyjen ja haittojen kustannusanalyysi ei siihen riitä. Siihen laskutoimitukseen tarvitaan myös samanlainen aikakomponentti kuin muunkin pääoman laskennassa. Henkisten ja abstraktien rakenteiden uudistaminen on intellektuaalinen sijoitus, jonka kustannus ja tuotto pitää jakaa vuosikymmenien ajalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>