Avainsana-arkisto: delfoi

Oppimisen murrokset vuoteen 2030

Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrin (ks. http://www.ebarometri.fi) aineistoa on tarkasteltu teesikohtaisen käsittelyn lisäksi myös diskursiivisesti ja systeemisesti nuuskien teesiryppäitä, jotka juoruisivat oppimisen metamuutoksista. Niihin saattaa liittyä paradigmaattista murrosta tai paradokseja, joiden ratkaiseminen edellyttää laaja-alaista toimintatapojen ja usein myös uskomusjärjestelmien muutosta. Jokainen vuosittainen mittauskerta tuo lisää dataa tulevaisuuden oppimiskartan piirtämiselle.

Tulevaisuuden oppimisen suuntia Oppimisen tulevaisuus 2030-aineiston pohjalta Lue loppuun

Työkaluja tulevaisuusjohtamiseen

Hannu Linturi (2013) Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen. Toim. Pasi Silander. Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskus. Tomut-hanke. ISBN 978-952-272-503-S.

Murros

Artikkelin näkökulmaksi on valittu aikojen murros eli oletus siitä, että olemme kahden aikakauden rajamaastossa. Murroksessa kaiken toiminnan järki eli rationaliteetti vaihtuu, kuten tapahtui myös silloin, kun ihmisyhteisöt siirtyivät paimentolaisuudesta maatalousaikaan tai maataloudesta teollisuusaikaan. Murroksen ensimmäisiä signaaleja on se, että väistyvän rationaliteetin mukaiset lainalaisuudet eivät käyttäydy johdonmukaisesti, jolloin entiset keinot toimia eivät enää tepsi. Muutos ei jätä yhtään instituutiota koskemattomaksi. Koulu uudistuu lähivuosina tavalla, jonka muodot eivät meille vielä yksiselitteisesti avaudu. Lue loppuun

Viisi oppimisen meta- ja meemimurtumaa

Johtamisen ja koulun aspiraatio- ja keskustelutyökaluksi on luonnosteltu alustava tulevaisuuskartta, jonka tähtäinvuosi on 2030. Se perustuu neljän vuoden aikana kerättyyn perusopetuksen ja lukion barometriaineistoon, jota on tuotettu 48 tulevaisuusväitteen avulla. (Linturi et alii 2011, 2012) Väitteiden kuvaamista tulevaisuuksista on piirretty alustava systeeminen tulevaisuuskartta, josta hahmotetaan viisi syvää meta- ja murrosprosessia, jotka muuttavat oppimisen instituutioita. Muutosta voi kuvata myös suurina yhteiskunnallisina ongelmanratkaisuhaasteina. Haasteet on jo mahdollista tunnistaa, mutta lopputulosta emme tunne mutta voimme siihen yhdessä vaikuttaa.

Lue loppuun

Miten muuttuu oppiminen?

Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrissa päivitetään kolmannen kerran peruskoulun ja lukion tulevaisuuden suunnat. Päivittämisen tekee erityisen ajankohtaiseksi opetussuunnitelmien uudistamistyö, jonka tulokset astuvat voimaan lukuvuonna 2016-2017.

Uusia opetussuunnitelmia ennakoidaan (OPPIMISEN TULEVAISUUS 2016) ja haudotaan (OPS-HAUTOMOT) myös näillä eBarometri.fi-sivuilla, joilla on omat tietopalvelut myös koulun johtamiselle (HELSINKI 2.0) ja ammatillisen opetuksen (AMMATILLINEN KOULUTUS) ennakoinnille. Alla tulevaisuusbarometrin aineistoja vapaaseen käyttöön:

Lue loppuun

40 teesiä ops-työskentelyn rungoksi

Opetushallitus julkaisi perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisen osan perusteluonnoksen marraskuussa 2012. Perusteluonnoksesta on kevään 2013 Ops-hautomoissa muotoiltu 40 tulevaisuusväitettä, jotka osaltaan konkretisoivat tai kuvaavat opetussuunnitelmauudistuksen jälkeistä peruskoulua. Väitteet on ryhmitelty neljään teemaan, jotka mukailevat Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin teemoja.
Lue loppuun

Tulevaisuuden lukio

Kokonaisvaltainen oppiminen, oppiainerajojen ylittäminen ja ilmiöpohjaisuus nousevat esiin, kun lukion tulevaisuutta pohtivat panelistit keskustelevat lukion tehtävästä ja tarkoituksesta. Autenttista ongelmalähtöisyyttä pidetään toivottavana ja todennäköisenä tulevaisuutena.
Lue loppuun

oulu-kehityskulut

Tulevaisuuksientutkimus ja barometri

Tulevaisuuksientutkimuksesta ja sen menetelmien soveltamisesta ei oikeastaan kannata puhua, jollei kehitystä ole tarpeen tarkastella eteenpäin pitemmälle kuin seuraavat viisi vuotta. Toisaalta toimintaympäristö — esimerkiksi oppimisympäristöt ja oppimisen työkalut sekä niihin yhä tiiviimmin liittyvä tietotekniikka — on viime vuosina kehittynyt niin nopeasti samalla, kun muutos tuntuu yhä vain kiihtyvän, niin että jo viisikin vuotta kohti tulevaa on jo varsin pitkä ennakoinnin aikajänne.

Tulevaisuuksientutkimuksessa on lähtökohtana se ajatus, että voimme vaikuttaa tulevaan kehityspolkuun, jotta ensinnäkin osaisimme määrittää toivottavat tavoitteet ja erottaa sen epätoivotuista, ja toiseksi pystyisimme rakentamaan sellaiset pitkospuut, joita pitkin pääsemme parhaiten haluttuun tavoitteeseen. Tulevaisuuksientutkimuksen kolme pääperiaatetta ovat:

Lue loppuun