Avainsana-arkisto: kompetenssit

Oppimisen murrokset vuoteen 2030

Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrin (ks. http://www.ebarometri.fi) aineistoa on tarkasteltu teesikohtaisen käsittelyn lisäksi myös diskursiivisesti ja systeemisesti nuuskien teesiryppäitä, jotka juoruisivat oppimisen metamuutoksista. Niihin saattaa liittyä paradigmaattista murrosta tai paradokseja, joiden ratkaiseminen edellyttää laaja-alaista toimintatapojen ja usein myös uskomusjärjestelmien muutosta. Jokainen vuosittainen mittauskerta tuo lisää dataa tulevaisuuden oppimiskartan piirtämiselle.

Tulevaisuuden oppimisen suuntia Oppimisen tulevaisuus 2030-aineiston pohjalta Lue loppuun

Kompetenssien tiellä uuteen pedagogiseen toimintakulttuuriin

Hannu Linturi  (2013) Kompetenssien tiellä uuteen pedagogiseen toimintakulttuuriin. Toim. Pasi Silander. Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskus. Tomut-hanke. ISBN 978-952-272-503-S.

Yoneji Masuda ennakoi vuonna 1981 sellaista tietoyhteiskunnan prosessia, jossa samalla, kun sivistys irtaantuu tutkintokoulutuksen vaatimuksista, kasvatuksessa siirrytään yksilökohtaiseen, jokaisen ihmisen omiin kykyihin perustuvaan oppimisen malliin. Opettajasta tulee oppijan avustaja ja vastuu oppimisesta siirtyy oppijan omille harteille. Oppijasta tulee yhä enemmän itse tietoa luova ja oppimisesta siten elinikäistä. Lue loppuun

Työkaluja tulevaisuusjohtamiseen

Hannu Linturi (2013) Johtajuudella toimintakulttuurin muutokseen. Toim. Pasi Silander. Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskus. Tomut-hanke. ISBN 978-952-272-503-S.

Murros

Artikkelin näkökulmaksi on valittu aikojen murros eli oletus siitä, että olemme kahden aikakauden rajamaastossa. Murroksessa kaiken toiminnan järki eli rationaliteetti vaihtuu, kuten tapahtui myös silloin, kun ihmisyhteisöt siirtyivät paimentolaisuudesta maatalousaikaan tai maataloudesta teollisuusaikaan. Murroksen ensimmäisiä signaaleja on se, että väistyvän rationaliteetin mukaiset lainalaisuudet eivät käyttäydy johdonmukaisesti, jolloin entiset keinot toimia eivät enää tepsi. Muutos ei jätä yhtään instituutiota koskemattomaksi. Koulu uudistuu lähivuosina tavalla, jonka muodot eivät meille vielä yksiselitteisesti avaudu. Lue loppuun

Viisi oppimisen meta- ja meemimurtumaa

Johtamisen ja koulun aspiraatio- ja keskustelutyökaluksi on luonnosteltu alustava tulevaisuuskartta, jonka tähtäinvuosi on 2030. Se perustuu neljän vuoden aikana kerättyyn perusopetuksen ja lukion barometriaineistoon, jota on tuotettu 48 tulevaisuusväitteen avulla. (Linturi et alii 2011, 2012) Väitteiden kuvaamista tulevaisuuksista on piirretty alustava systeeminen tulevaisuuskartta, josta hahmotetaan viisi syvää meta- ja murrosprosessia, jotka muuttavat oppimisen instituutioita. Muutosta voi kuvata myös suurina yhteiskunnallisina ongelmanratkaisuhaasteina. Haasteet on jo mahdollista tunnistaa, mutta lopputulosta emme tunne mutta voimme siihen yhdessä vaikuttaa.

Lue loppuun

Ops-hautomot käynnistyvät OPS2016-työn tueksi

Opetushallitus (OPH) on myöntänyt Otavan Opistolle kaksivuotisen (v. 2013-2014) rahoituksen Ops-hautomoiden järjestämiseen. Hautomot toimivat paikallisen ja alueellisen opetussuunnitelmatyön tukena ja tuottavat samalla aineistoa valtakunnallisen opetussuunnitelmatyön tueksi. Laajemmin ajateltuna Ops-hautomot liittyvät oppimisen ja koulun tulevaisuutta käsitteleviin teemoihin. Ajankohtaisen aiheiden kautta hautomoilla on yhteys myös nykykoulun arkeen.
Lue loppuun

Ops- ja kompetenssipohjaa ilmiöpohjaiselle lukuvuodelle

Uuden lukuvuoden ilmiöitä suunniteltaessa syntyi tarve rakentaa malli, joka tukisi tulevaisuuden avaintaidoissa kehittymistä, jossa opetussuunnitelman yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet olisi huomioitu, ja joka olisi muunneltavissa ja toistettavissa lukuvuodesta toiseen. Opetussuunnitelman erilaisen toteutustavan pohtimisen taustalla oli myös yleissivistävän koulutuksen osakseen saama kritiikki ja uudistustarve (ks. esim. aiemmat tekstit: lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän muistio, Lukion tulevaisuus 2030 -raportti ja lukiolaisten korkeakouluvalmiudet).
Lue loppuun

Lisää ohjausta, vähemmän pirstaleisuutta lukioon

Ylioppilaskirjoituksia on tarkoitus kehittää siten, että ne tukisivat nykyistä paremmin korkeakoulujen opiskelijavalintoja. Samalla kirjoitukset mittaavat lukion tuottamaa osaamista. Korkeakoulujen henkilökunnan mukaan päättötodistus kertoo opintomenestyksestä ylioppilastodistusta paremmin. Opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan yliopisto-opiskelijat pitävät pääsykokeita tärkeimpänä ja ylioppilaskirjoituksia vähiten tärkeänä kriteerinä korkeakouluhakujen kannalta.
Lue loppuun