Avainsana-arkisto: oppimisen tulevaisuus

Oppimisen tulevaisuusteesien tilat

Oppimisen tulevaisuutta tarkastellaan kartalla, jonka muutoksia indikoi 48 oppimista, koulua ja sen toimintaympäristöä käsittelevää tulevaisuusväitettä. Mikään niistä ei ole toteutunut, vaikka jokainen niistä on mahdollinen jossakin tulevassa ajassa. Niiden totuusarvo on siis auki, mutta kuitenkin arvioitavissa ja perusteltavissa suuntaan jos toiseenkin. Tulevaisuuksientutkijan arvokkainta saalista ovat juuri nämä perustelut eri tulevaisuuksien puolesta ja vastaan. Arvioinnin tekevät asiantuntijat, jotka on kutsuttu argumentoimaan eri tulevaisuuksien puolesta. Heidän kannanotoistaan riippuu, missä tilassa kukin tulevaisuusteesi on. Tiloja on kolme: ratkaisu, dialogi ja kiista.

teesitilat

TULEVAISUUSTEESIT 1999-2015

Lue loppuun

Tulevaisuusteesit

Oppimisen tulevaisuutta tarkastellaan kartalla, jonka muutoksia indikoi 48 oppimista, koulua ja sen toimintaympäristöä käsittelevää tulevaisuusväitettä. Mikään niistä ei ole toteutunut, vaikka jokainen niistä on mahdollinen jossakin tulevassa ajassa. Niiden totuusarvo on siis auki, mutta kuitenkin arvioitavissa ja perusteltavissa suuntaan jos toiseenkin. Tulevaisuuksientutkijan arvokkainta saalista ovat juuri nämä perustelut eri tulevaisuuksien puolesta ja vastaan. Arvioinnin tekevät asiantuntijat, jotka on kutsuttu argumentoimaan eri tulevaisuuksien puolesta. Heidän kannanotoistaan riippuu, missä tilassa kukin tulevaisuusteesi on. Tiloja on kolme: ratkaisu, dialogi ja kiista.

Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin viisivuotistuloksia on raportoitu Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tiedejulkaisun Futuran kahdessa teemanumerossa 3/2014 (Oppimisen tulevaisuus) ja 2/2015 (Koulun tulevaisuus). eBarometrin sivustolla julkaistaan Futura-artikkeleista laajat ja dynaamiset versiot, joita päivitetään analyysien kehittymisen myötä.

FUTURAN ARTIKKELEIHIN
OPPIMISEN TULEVAISUUS -TEESEIHIN

YLEISSIVISTYS ON LAAJA-ALAISTA OSAAMISTA

Oppiminen on sivistyksen tekemistä

YLEISSIVISTYS ON LAAJA-ALAISTA OSAAMISTA

4.1. KOMPETENSSITHenkilökohtaisesti eriytyvä (ks. 1.1. Oppiminen henkilökohtaistuu) ja toisaalta yhteisöllistyvä oppiminen (ks. 5.1. Monikko-oppiminen) eivät kohtaa toisiaan ilman jaettua (tieto)perustaa, joka tarjoaa kokonaiskuvan siitä, miten maailma toimii. Tätä perustaa sanotaan (yleis)sivistykseksi, jota varten meillä on peruskoulu ja sen tehtävää jatkava lukio. Opettajille (ks. 2.1. Opetuksen metamorfoosi) se merkitsee toimintaa ohjaavien ideoiden tarkistamista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on vahvistunut ymmärrys tarpeesta kuvata ja määritellä yleissivistys uudestaan. Aloitteen tekijöinä ovat kansainväliset talousjärjestöt (OECD, EU), jotka katsovat asiaa talouden ja työelämän näkökulmasta. Kyse on virtauksesta, joka on johtamassa itseisarvoisesta sivistyskäsityksestä kohti pragmaattisia käyttötaitoja ja osaamista painottaviin määrittelyihin. Uudestaan nouseva vanha idea on sivistysprosessi, joka tähtää ihmisen autonomiaan ja itsetoteutukseen. Kasvatuksen päämäärä on itsekasvatus, ja oppimisen itseoppiminen kuten Juho Hollo jo 30-luvulla muotoili.
Avainsanat: osaaminen, avainosaaminen, kompetenssi, sivistys, yleissivistys, yleissivistävä koulu

Lue loppuun

40 teesiä ops-työskentelyn rungoksi

Opetushallitus julkaisi perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisen osan perusteluonnoksen marraskuussa 2012. Perusteluonnoksesta on kevään 2013 Ops-hautomoissa muotoiltu 40 tulevaisuusväitettä, jotka osaltaan konkretisoivat tai kuvaavat opetussuunnitelmauudistuksen jälkeistä peruskoulua. Väitteet on ryhmitelty neljään teemaan, jotka mukailevat Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin teemoja.
Lue loppuun