oulu-kehityskulut

Tulevaisuuksientutkimus ja barometri

Tulevaisuuksientutkimuksesta ja sen menetelmien soveltamisesta ei oikeastaan kannata puhua, jollei kehitystä ole tarpeen tarkastella eteenpäin pitemmälle kuin seuraavat viisi vuotta. Toisaalta toimintaympäristö — esimerkiksi oppimisympäristöt ja oppimisen työkalut sekä niihin yhä tiiviimmin liittyvä tietotekniikka — on viime vuosina kehittynyt niin nopeasti samalla, kun muutos tuntuu yhä vain kiihtyvän, niin että jo viisikin vuotta kohti tulevaa on jo varsin pitkä ennakoinnin aikajänne.

Tulevaisuuksientutkimuksessa on lähtökohtana se ajatus, että voimme vaikuttaa tulevaan kehityspolkuun, jotta ensinnäkin osaisimme määrittää toivottavat tavoitteet ja erottaa sen epätoivotuista, ja toiseksi pystyisimme rakentamaan sellaiset pitkospuut, joita pitkin pääsemme parhaiten haluttuun tavoitteeseen. Tulevaisuuksientutkimuksen kolme pääperiaatetta ovat:

  • Tulevaisuus ei ole ennustettavissa — voimme vain selvittää sitä, mikä on mahdollista, mikä on todennäköistä ja mikä on toivottavaa tai epätoivottavaa.
  • Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty — edessä on monia mahdollisia tulevaisuuksia, joilla on erilainen todennäköisyyden taso tämän hetken näkökulmasta tarkasteltaessa.
  • Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa omilla päätöksillä ja valinnoilla (Amara 1981. Amara, Roy: The Futures Field. Futurist Vol XV, No.1, ss. 25-29)

Pääperiaatteiden tausta-ajatuksena on myös se, että tulevaisuuksientutkimuksessa arvokeskustelu ja arvojen pohtiminen on  aivan keskeisessä asemassa. Toivottavan ja epätoivottavan määrittämistä ei voida tehdä ilman syvällistä arvopohdintaa.

Tulevaisuuden ennakoinnin lähtökohtana yleisesti ovat pitkän aikajänteen suunnitteluun liittyvät tarpeet, toiveet, odotukset ja pelot. Ennakointitarpeet liittyvät kiinteästi visoihin ja tulevaisuussuuntautuneiden strategioiden sekä innovaatioiden laatimiseen organisaation tai toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Tulevaisuusorientaation ja tulevaisuuskuvien erot eri toimijoilla — esimerkiksi opettajilla, alueellisilla ja julkishallinnossa opetuksen suuntaviivoista ja resursseista päättävillä virkamiehillä, opetusta tutkivilla tai opiskelijoilla/oppijoilla — voivat olla hyvin erilaisia, koska ne nousevat toimijoiden eri tarpeista ja niille annetuista merkityksistä.

Perinteisesti barometri on näkemyksiä ja suhtautumista johonkin ilmiöön tai kehityskulkuun kartoittava tutkimus. Yleensä barometrin avulla selvitetään tarkasteluajankohtana asenneilmapiirissä olevia lyhyen aikavälin tavoitteenasetteluun liittyviä odotuksia, toiveita ja pelkoja (esim. Nuorisobarometri, Kuntaliiton alueelliset Tubarot, suhdannebarometrit). Nämä odotukset voivat olla myös tulevaisuudenkuvia, jotka ovat osittain piilossa ja tiedostamattomia. Barometrin piirteisiin kuuluu myös jatkuvuus ja toistaminen, jolloin kerätyn aineiston pohjalta voidaan vähitellen laatia erilaisia aikasarjoja tarkasteltavan ilmiön kehityksestä ja siihen liittyvien odotusten muutoksista.

Tulevaisuusbarometrilla on kaksi merkitystä. Ensinnäkin se on on tulevaisuuksientutkimuksessa käytetyn yhden tutkimustyypin nimi. Toisaalta se on barometriajattelun erityisesti tulevaisuuksientutkimuksen tarpeisiin sovellettu menetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella asiantuntijoiden arvioita jonkin ilmiön, organisaation, strategian, toimintamallin, trendin, instituution (esim. koulutus) tms. pitemmän aikavälin (yleensä yli viisi vuotta) odotettavissa olevasta kehityksestä. Tulevaisuusbarometrin avulla selvitetään odotuksia, käsityksiä ja asiantuntijatietoa tulevista muutoksista ja niiden aiheuttamista tulevaisuusvaikutuksista ja ominaisuuksista. Lisäksi tulevaisuusbarometrillä voidaan löytää heikkoja signaaleja, niitä pieniä muutosilmiöitä, joilla saattaakin olla suuri ja yllättävä merkitys tulevaisuuden muodostumisessa.

Kuten barometrit yleensä, myös tulevaisuusbarometri on määräajoin toistettava tutkimus. Materiaali kerätään ja analysoidaan jollain tulevaisuuksientutkimuksen menetelmällä.  Esimerkiksi delfoi-tekniikkaa hyödynnettäessä kerätään asiantuntijapaneelien jäseniltä vastauksia ja kommentteja, jotka sitten analysoidaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti.

Tulevaisuusbarometri tuottaa tausta-aineistoa teema-alueesta käytävään keskusteluun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi. Eri aikoina laadittujen, samaa aihetta käsittelevien tulevaisuusbarometrien avulla voidaan kerätä ja tutkia myös heikkoja signaaleja. Niillä voidaan myös kartoittaa ja arvioida trendejä — ovatko ne nousevia, laskevia, pysyvätkö ne muuttumattomina vai katkeavatko kokonaan —  ja muita toimintaympäristön muutoksia. Lisäksi tulevaisuusbarometrin avulla esiin saatavia muutosilmiöitä voidaan käyttää skenaariotyöskentelyn perustana. (Ks. esim. Metodix: käsitteet tai Topi — tulevaisuudentutkimuksen oppimisympäristö: käsitteet. Topi http://www.tulevaisuus.fi/topi/.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>